Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu inissiaataanni attartortittakkani aqutsineq, ingerlatsineq aamma ineqarnermut akiliutip aalajangersarneqartarnera pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 26, 27. september 2002-meersoq.
Inissianik attartorneq pillugu inatsisartut peqqussutaanni nr. 5, 31. maj 2001-imeersumi, inatsisartut peqqussutaatigut nr. 18, 12. november 2001-imeersukkut allanngortinneqartumi, § 8, imm. 3, § 9, imm. 4, § 11, imm. 2, § 12, imm. 4 aamma § 17, imm. 5 malillugit aalajangersarneqarput:
Kapitali 1.
Atuuffia§ 1. Nalunaarut Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu inissiaataannut attartortittakkanut, ilanngullugit ilaqutariinnut arlalinnut illuliani inissianut, ilaqutariinnut ataatsinut illulianut aamma illulianut marloqiusanut, kiisalu taakkunani inissiaaqqanut aamma ineerakkaarlugit inissianut (klubværelser) atuuppoq.
Imm. 2. Ilaqutariinnut arlalinnut inissiatut naatsorsuunneqarput inissiat quleriiaat, inissiat tulleriiaat aamma illut uigulukuttut ikinnerpaamik pingasunik inissiartallit. Inissiaaqqatut paasineqassaaq inissiaq ataasiinnarmik initalik immikkut igaffeqanngitsoq kisiannili igaffissaqartoq, uffarfeqartoq anartarfeqartorlu, ineerakkaarlugu inissiatut paasineqassaaq ineeraq ataasiinnarmik initalik ataatsimoorussamik igaffimmut uffarfimmullu atuinissamut periarfissalik.
Kapitali 2.
Najugaqaqatigiiffiit§ 2. Najugaqaqatigiiffik taamaallaat tassaasinnaavoq inissiaqarfik ataatsimit piginnittulik amerlanerpaamik 600-nik inissiartaqarsinnaasoq.
Imm. 2. Inissianik piginnittup aalajangiiffigisassaraa inissiat najugaqaqatigiiffinnut katitigaanissaat aammalu najugaqaqatigiiffiit agguataarnissaat imaluunniit kattunneqarnissaat.
Imm. 3. Attartortittakkanik inissiaqarfimmi inissiat tamarmik najugaqaqatigiiffimmi ataatsimi ilaassapput.§ 3. Najugaqaqatigiiffiit marluk arlallilluunniit najugaqaqatigiiffimmut nutaamut katutsinneqarsinnaapput inissianik piginnittoq tamatuminnga aalajangiippat.
Imm. 2. Najugaqaqatigiiffiit pisussaaffimminnik naammassinnissinnaasut imaluunniit ingerlatsinermi amigartooruteqanngitsut kisimik katutsinneqarsinnaapput.
Imm. 3. Najugaqaqatigiiffimmi katutsinneqarsimasumi ingerlatsineq aalajangersarneqassaaq ingerlatsisimaneq mianeralugu imminnut naleqqiullutik angissusii aallaavigalugu, taamaattoq imaalillugu nikingassutaasoq sivisunerpaamik ukiut 10 ingerlaneranni naligiittunngortinneqassalluni.§ 4. Najugaqaqatigiiffik aningaasatigut nammineersuuvoq.
Imm. 2. Najugaqaqatigiiffik najugaqaqatigiiffiit allat imaluunniit inissianik aqutsisup pisussaaffiinut qularnaveeqqusiisuussanngilaq (akisussaasuussanngilaq).
Kapitali 3.
Najugaqaqatigiiffiit aqunneqarnerat§ 5. Inissianik piginnittoq najugaqaqatigiiffiutimi aqunneqarnerannut akisussaavoq.
Imm. 2. Inissianik piginnittoq inissiaatimi aqunneqarnissaasa isumagineqarnissaannut aqutsisussamik avataanit sulisussarsisinnaavoq.
Imm. 3. Aqutsisup avataanit sulisussarsiarineqartup maleruagassat peqqussutillu atuuttut eqquutsinnerai inissianik piginnittup nakkutigissavaa.
Imm. 4. Inissianik piginnittoq nakkutilliinerminut ilaasumik naatsorsuutitigut atortunik tamanik misissuisinnaatitaavoq aammalu nakkutilliisutut suliassat isumaginissaannut paasissutissat inissianik piginnittup pisariaqarsorisani tamaasa piumasarisinnaallugit, tak. imm. 3.
Imm. 5. Inissianik piginnittoq pisinnaatitaaffimminut itigartinneqaruni, tak. imm. 4, najugaqaqatigiiffiup ingerlanneqarnerani aqunneqarneraniluunniit eqqunngitsuliornernik paasisaqaruni, imaluunniit najugaqaqatigiiffiup akiliisinnaassuseqarnera aningaasatigullu pisussaaffimminik eqquutsitsisinnaassusia nalorninartoqartoq paasiguniuk erngerluni Naalakkersuisunut nalunaaruteqassaaq.§ 6. Aqutsineq aningaasatigut isumannaatsuussaaq aaqqissuunneqassallunilu aningaasanik atorluaalluni iliuutsit malillugit.
Imm. 2. Aqutsinermut aningaasartuutit agguataarneqassapput attartortut ataasiakkaat angeqqatigiaanik aqutsinermut akiliisittarlugit, inissianik piginnittoq aalajanginngippat aqutsinermut akiliutissat kvadratmeterimut ataatsimut agguataarneqassasut.
Imm. 3. Aqutsinermut akiliutissat inissianik piginnittup akuersereerneratigut tunngaviusumik akiliutissamut agguataarneqarsinnaapput attartukkamut ataatsimut angeqqatigiinnik aningaasartalerlugit agguataarlugit imaluunniit kvadratmeterimut ataatsimut agguataarlugit, tak. imm. 2, aamma ilassutitut akiliutissanut ilassutitut akiliissutissanik pissarsiniartup akileqqusassaanut.§ 7. Aqutsinermut akiliutissat aalajangersarneqarneranni aqutsisup akissaajaatit attuumassuteqartut kisiisa ilanngussinnaavai.
Imm. 2. Najugaqaqatigiiffiit ataasiakkaat aqutsinermut akiliutissanik aatsaat akileeqquneqarsinnaapput najugaqaqatigiiffiup pineqartup suliassaataasa suliarineqarnissaannik aqutsisoq inissianik piginnittumik imaluunniit najugaqaqatigiiffimmik isumaqatigiissuteqarsimappat.
Kapitali 4.
Aningaasat ingerlatsiviginerat§ 8. Inissianik aqutsisup najugaqaqatigiiffiup aningaasaatai sapinngisamik isumannaannerpaamik pitsaanerpaamillu iluanaarutaasinnaasumik ingerlatsivigissavai. Inissianik aqutsisup najugaqaqatigiiffiit ataatsimoortumik ingerlatsivigisinnaavai.
Imm. 2. Aningaasat tigoriaannaat tassaasut akileeqqaarutit, toqqortikkat il.il. taamaallaat uninngatinneqassapput aningaaserivinni kontuni, aningaasaliissutigineqassallutik Danske Statsobligationini imaluunniit pappiaqqani nalilinni taamaaqataanik annaasaqaratarfiunngitsoorsinnaasuni.§ 9. Najugaqaqatigiiffiup aningaasaatai inissianik piginnittup imaluunniit inissianik piginnittup najugaqaqatigiiffiini allani atugassatut taarsigassarsiaritinneqarsinnaanngillat.
§ 10. Najugaqaqatigiiffiup aningaasaataasa ileqqaakkat, toqqortigaasa il.il. erniaat najugaqaqatigiiffiup aningaasaataanut aamma toqqortigaanut il.il. nakkartinneqassapput, tak. § 8, imm. 2.
Imm. 2. Akileeqqaarutit erniaat najugaqaqatigiiffimmut isertitatut nakkartinneqassapput toqqorneqassallutillu nalinginnaasumik iluarsaassinernut aningaasartuutinik najugaqaqatigiiffiup tigusiartuaarneranut atugassatut.
Kapitali 5.
Toqqortikkat aserfallatsaaliuinerlu§ 11. Najugaqaqatigiiffinni ukiumut ataasiarluni najugaqaqatigiiffiup illutaasa aserfallatsaaliorneqarnerisa qanoq issusia misissorneqartassaaq. Misissuineq tunngavigalugu illup qanoq issusia pillugu aserfallatsaaliuinissamut nalunaarusiortoqassaaq illut pineqartut aserfallatsaaliornissaannut pilersaarutip iluarsiivigineqarnissaanut atugassamik.
Imm. 2. Aserfallatsaaliuinissamut pilersaarummi pineqartunut ilaassapput ukiut 15 tulliuttut aammalu illuutit immikkuualuttuisa ukiut 15 sinnerlugit ukiullu 30 inorlugit piusinnaasut missingiivigineqarnerannut takussutissaq. Aserfallatsaaliuinissamut pilersaarutip tunngavigissavaa illuutit immikkuualuttuisa pineqartut imaluunniit atortut qanoq ilisukkulluunniit nutaamik pissarsiarineqarneranni akiusut.
Imm. 3. Aserfallatsaaliuinissamut pilersaarummut tapiliussatut aningaasat toqqortikkat unin-ngasuutit nikerarnerat malillugu aningaasanut tigoriaannarnut missingersuusiaq ukiunut agguataarsimasoq suliarineqassaaq.
Imm. 4. Najugaqaqatigiiffimmi attartukkat tamarmik sivikinnerpaamik ukiut pingasukkaarlugit misissuataarneqartassapput attartukkat aserfallatsaaliuinikkut qanoq issusaat nalunaarsorniarlugu aserfallatsaaliuinerup pilersaarusiorneqarnissaa aammalu illup iluata aserfallatsaaliorneqarnissaanut toqqortikkanut akileeqataassutissat aalajangerneqarnissaat siunertaralugu.§ 12. Najugaqaqatigiiffiup ukiumoortumik aningaasat naleqquttut akileqqullugillu toqqortassavai ukununnga atugassat
1) aserfallatsaaliuinissamut pilersaarut naapertorlugu teknikikkut atortuni suliassanut nutarterinissanullu,
2) najugaqaqatigiiffiup avatangiisaasa ataavartumik pilersaarutaasumik aserfallatsaaliorneqarnerannut,
3) najugaqaqatigiiffiup inissiaataani illup iluani ataavartumik pilersaarutaasumik aserfallatsaaliuinermut,
4) najugaqaqatigiiffiup inissiaataasa qimanneqarneranni aaqqissuussamik iluarsaanneqartarnissaannut,
5) attartortitsinermi annaasanut, aamma
6) qimatsisoqarnerani annaasanut.
Imm. 2. Nalinginnaasumik iluarsaassinernut aningaasartuutinik najugaqaqatigiiffiup tigusiartuaarnera naammassisinnaajumallugu najugaqaqatigiiffiup aningaasat pisariaqartut akileqqullugillu toqqortissavai.
Imm. 3. Aningaasat toqqortikkat toqqorterneqarnerisa siunertaanit allaasumut siunertamut atorneqarsinnaanngillat siunertaq peerussimanngippat.
Kapitali 6.
Attartortitsinermi annaasat aamma qimatsisoqarnerani annaasat§ 13. Inissiaq ataavartumik inigineqanngippat aningaasaliissutaasimasunit iluanaarutit inissiamik piginnittumut akilerneqassanngillat najugaqaqatigiiffiullu ingerlannerani aningasartuutit naleqqussarneqassapput attartortitsinermit isertitarineqanngitsoortussat naatsorsuutigereerlugit.
Imm. 2. Ataavartumik inigineqannginnera, tak. imm. 1, ima paasineqassaaq sivikinnerpaamik qaammatini marlunni.
Imm. 3. Imm. 1-imi aalajangersagaq taamatulli atuuppoq inissiaq pigallartumik qaammammi ataatsimi sivisunerusumiluunniit inigineqanngikkallarpat inigineqanngikkallarneralu nalinginnaasumik aserfallatsaaliuinermik imaluunniit assassorissanik suliaqartartut piginnaasallit amigaataanerat pissutigalugu allatut aserfallatsaaliuinermik patsiseqarpat.§ 14. Inissiaq siunertamut aalajangersimasumut, soorlu inissiat siunertanut aalajangersimasunut immikkoortitat, pisortaatitanut inissiat, utaqqiisaasumik inissiat taamaaqataalluunniit eqquutsinniarlugit najugarineqanngikkallarpat suliffeqarfik inissiamik inniminniisimasoq ineqarnermut akiliutissamik tamarmiusumik kiisalu immaqa tassunga atasumik immikkut akissaajaatinut akileeqquneqassaaq.
§ 15. Attartortitsinermi annaasanut, tak. § 12, imm. 1 nr. 5, ataavartumik pigallartumilluunniit najugarineqannginneranik patsiseqartut, tak. § 13, imm. 1 aamma 3, matussutissanik ukiut tamaasa aningaasat naleqquttut immikkoortinneqassapput.
§ 16. Attartortup qimatsineratigut attartornermit annaasanut matussutissanik ukiut tamaasa aningaasat naleqquttut immikkoortinneqassapput, tak. § 12, imm. 1 nr. 6.
Imm. 2. Naatsorsuutit ukiuata naanerani najugaqaqatigiiffiit annaasaat piviusut attartortullu qimatsineratigut annaasassanut ukiup ingerlanerani immikkoortitat naatsorsorneqassapput kommunikkaarlugillu kontomi ataatsimoortitsiviusumi inissinneqassallutik.
Imm. 3. Attartortumut piumasaqaatit, tak. imm. 2 aamma § 29, imm. 4, kontokkut isumagineqassapput tamatumalu kingorna attartortumit akilersinniarneqassallutik inissiamik piginnittumut iluaqutissatut.
Kapitali 7.
Missingersuusiorneq§ 17. Najugaqaqatigiiffiup missingersuusiai tassaapput ingerlatsinermut missingersuusiaq, oqimaaqatigiissitsinissamut missingersuusiaq, ilaatinneqassapput najugaqaqatigiiffimmi ingerlatsinissamut pisariaqartitanut aningaasartuutit aammalu isertitat aningaasartuutissatut missi-ngersuutigisanut illuatungiliisussat.
Imm. 2. Ingerlatsinissami pisariaqartitanut ilaapput najugaqaqatigiiffimmi ingerlatsinissamut akissaajaatit ataatsimoorussat tamarmik, ilanngullugit illuni sulisorisat akissarsiassaat, allanit sullinneqarnermut, kukkunersiuisunut akissaajaatit, pissarsianut, ingerlatsinermi atortussanut, iluarsaassinernut, aserfallatsaaliuinernut, aqutsinermut akiliutinut il.il. aammalu peqqussutigineqartutut toqqortikkanut akileeqataassutinut aningaasartuutit, tak. § 12, aamma aningaasaliissutaasimasunit iluanaarutissanut.
Imm. 3. Ingerlatsinermi immikkut aningaasartuutit ineqarnermut akiliutini ilanngunneqarnissaat pillugu inissianik aqutsisup aamma attartortut akornanni immikkut isumaqatigiissuteqartoqarsinnaavoq, imaluunniit tassunga aningaasartuutit attartortunit ataasiakkaanit toqqaannartumik aningaasartuutigineqarsinnaapput. Ingerlatsinermi immikkut aningaasartuutini ilaapput aningaasartuutit najugaqaqatigiiffiup ilaanut annikitsunuinnaq aammalu ilaqutarinnut ataatsinut aamma illunut marloqiusanut tunngasut, ilanngullugit anartarfilerinermut, anartarfiup tankiata imaartarneranut, paaviaanermut, imermut attaviliissutit innaallagissamik kiassarnerinut aammalu imermik, illu imiisivilerneqarsimappat, pajuttortinnermut aningaasartuutit.§ 18. Najugaqaqatigiiffiup missingersuusiai piffissaalluartillugu suliarineqassapput attartornermullu akiliutinut iluarsiissutaasimasinnaasut najugaqaqatigiiffimmit akuersissutigineqareersimassapput missingersuusiat atortuulersinneqannginneranni. Iluarsiissutit sivikinnerpaamik qaammatinik pingasunik sioqqutsilluni ilisimatitsissutigineqassapput.
Imm. 2. Qaammatisiutit ukiuata aallartinnerani ukiussamut missingersuutit suliarineqarsimanngippata ukiuni siuliini missingersuusiat malinneqassapput missingersuusiap nutaap suliarineqarnissaata tungaanut.
Imm. 3. Missingersuusiat ukiumoortumik naatsorsuutit kontolersorneqarnerattut ilusilerlugit suliarineqassapput missingersuusiornermilu tunngavigisat missingersuusiani erseqqissarneqarlutillu nalunaarutigineqassapput.
Imm. 4. Sinneqartooruteqarnissaq amigartooruteqarnissarluunniit missingersuusiarineqassan-ngillat. Taamaattoq attartornermut akiliutit iluarsiivigikulaarnissaat pinngitsoorniarlugu missi-ngersuusiornermi nikingassutinut takorloorneqarsimanngitsunut aningaasanik missingersuusiortoqassaaq najugaqaqatigiiffiup qaammammoortumik ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit attartornermut akiliutinit isertitaanut naapertuuttunik.§ 19. Missingersuusianut kingulliullugit akuersissutigineqarsimasunut naleqqiullugu ukiumut tulliuttumut missingersuusiat siunertanut taagorneqartunut procentinngorlugu qaffaatigisinnaavaat annerpaamik:
1) 5 pct. najugaqaqatigiiffiup ataatsimoorussamik innaallagissamik imermillu atuineranut
2) 3 pct. aqutsinermut akiliutinut
3) 3 pct. illuni sulisorisanut
4) 3 pct. eqqaanermut eqqiluisaarnermullu
5) 4 pct. § 12 malillugu toqqortikkanut
6) 4 pct. nalinginnaasumik aserfallatsaaliunermut
Imm. 2. Qaffaatigineqarsinnaasut annerpaaffissaatut akuerisanik, tak. imm. 1, saneqqutsinerit aatsaat pisinnaapput inissianik piginnittup akuersereerneratigut, tassa saneqqutsinernut akit akissarsiallu qaffanneri, avatangiisinut piumasaqaatit allanngorneri, akitsuutit imaluunniit akileraarutit pissutigalugit ataavartumik aningaasartuuteqarneruneq pissutaanngippat.§ 20. Missingersuusiat ilanngussaq 1-imi taaneqartutut ilusilerneqassapput.
Imm. 2. Akissaajaatinut nalinginnaasunut akileeqataassutit, tak. ilanngussaq 2, takussutissaapput najugaqaqatigiiffiup pitsaanerpaamik ingerlanneqarnerani ingerlatsinerup agguaqatigiissillugu qanoq pitsaassusianut. Najugaqaqatigiiffimmi sorliugaluartumiluunniit akileeqataassutinut aalajangiisuussapput inissiat najugaqaqatigiiffimmiittut qanoq ittuussusii.
Imm. 3. Missingersuusiat suliarineqarneranni akissaajaatinut nalinginnaasunut akileeqataassutinut, tak. imm. 1, naleqqiullugu nikingassutit nassuiaatikkut naatsukkut nassuiarneqassapput. Akissaajaatinut nalinginnaasunut akileeqataassutissat kisitsit akinut iluarsiissut ukiup aallartinnerani tamanut saqqummiunneqartumut naapertuussarneqassaaq.
Imm. 4. Pilersaarutaasumik piffissalikkamillu aserfallatsaaliuinernut ilaapput suliassat illuutit illutaasa ilaasa tamarmik pitsaasuunissaasa atorsinnaasuunissaasalu taamaaginnartinneqarnissaannut suliarineqartariaqartut, illut silataasa iluisaluunniit aserfallatsaaliorneqarnerat pineqaraluarpalluunniit. Toqqorterineq pissaaq aserfallatsaaliuinissamut pilersaarutit illuutinut inissianillu ataasiakkaanut suliarineqartut tunuliaqutaralugit, tak. § 11.
Imm. 5. Najugaqaqatigiiffiup illuni sulisorisat sullissinissaannik pisinerat pissaaq sullissinerup annertussusissaa akissaalu pillugit isumaqatigiissutit tunuliaqutaralugit. Isumaqatigiissutini ilaassapput suliassat allaaserinerat, qanoq akulikitsigisumik piffissarlu atugassatut naatsorsuutigisaq.§ 21. Aqutsisup aningaasanut nalunaarusiaq suliarineqarsimasoq atorlugu missingersuusiat malinneqarnersut ataavartumik misissuisassaaq. Ataavartumik nikingassutit paasineqartut akit, akissarsiallu qaffannerinik, avatangiisinut piumasaqaatit allanngornerinik, akitsuutinik imaluunniit akileraarutinik pissuteqartut missingersuusiat iluarsiivigineqarnerannik kinguneqassapput ineqarnermullu akiliutit qaffanneqarnissaat ilimasaarutigineqassalluni, taamaaqataannik ileqqaaruteqarnikkut imaluunniit missingersuutit ukiuanni aningaasatigut missingersuutit tamarmiusut iluanni allatut aningaasartuuteqarnikkut illuatungilerneqarsinnaanngippata.
Imm. 2. Immikkorluinnaq amigartoorutit paasineqartut ingerlatsinermit patsiseqartut missi-ngersuusiat akuerisaasumik iluarsineqarnissaasigut, tak. § 18, imm. 4, matussuserneqarsinnaanngitsut piffissami missingersuusiorfiusumi tullermi ineqarnermut akiliutip qaffanneqarnissaanik ilimasaaruteqaataassapput. Aningaasaatini tigoriaannarni immikkorluinnaq amigartoorutit paasineqartut annaasaqaatit matussuserneqarnissaannut, tak. § 12, imm. 1, nr. 5, toqqortereqataassutinit matussuserneqarsinnaanngitsut piffissami missingersuusiorfiusumi tullermi ineqarnermut akiliutip qaffanneqarnissaanik ilimasaaruteqaataassapput.
Imm. 3. Imm. 2 malillugu ineqarnermut akiliutimik qaffaanerup siunertaa aalajangikkamut akileeqataassutissatut akileqquneqassapput. Piffissaq akileeqataaffissaq qaammatinit 12-init imminnut malittunit sivisunerussanngilaq.
Imm. 4. Missingersuusiat malinneqarnersut misissuinermi ingerlatsinermi ataavartumik sinneqartooruteqartoqartartoq, akit apparnerannik, atorluaanerulernermik, akissaajaataasut taamaaqataasaluunnniit peerunnerannik patsiseqartut aammalu missingersuusiat akuerisaasumik iluarsineqarnissaanit qaffasinnerusumik ingerlatsinermi sinneqartooruteqarnermik, tak. § 18, imm. 4, nassataqartoq paasineqarpat ineqarnermut akiliutit iluarsiivigineqassapput ingerlatsinermullu sinneqartoorutit toqqorneqassallutik, tak. imm. 5.
Imm. 5. Ingerlatsinermi sinneqartoorutit najugaqaqatigiiffiup ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit qaammammoortumik ineqarnermut akiliutinit isertittagaanit amerlaneruppata, tak. imm. 4, najugaqaqatigiiffimmi siulersuisut aalajangiiffigissavaat sinneqartoorutit siunertamut sumut atorneqassanersut, matumanittaaq toqqorneqassanersut. Ingerlatsinermut sinneqartoorutit najugaqaqatigiiffiup ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit qaammammoortumik ineqarnermut akiliutinit isertittagaanit ikinneruppata aningaasat toqqorneqassapput piffissamilu missingersuusiorfiusumi tullermi missingersuusianut iluarsiissutitut atorneqassallutik.
Kapitali 8.
Naatsorsuutinik saqqummiussineq kukkunersiuinerlu§ 22. Najugaqaqatigiiffiup ukiumoortumik naatsorsuutaasa qaammatinut 12-inoortut imarissavaat angusanut naatsorsuutit, oqimaaqatigiissitsineq suliarineqassallutillu ilanngussat 4 aamma 5 naapertorlugit ilaqartinneqassallutillu paasissutissanik nassuiaatinillu.
Imm. 2. Angusanut naatsorsuutini inissitsivinni tamani naatsorsuutit ukiuanni siuliani naatsorsuutillu ukiuanni missingersuusiat aningaasartaat tuusintinngorlugit inissitsivinnut taamaaqataanik allanneqassapput.
Imm. 3. Oqimaaqatigiissitsinermi inissitsivinni tamani naatsorsuutit ukiuanni siuliani aningaasat tuusintinngorlugit inissitsivinnut taamaaqataanik allanneqassapput.§ 23. Najugaqaqatigiiffiup naatsorsuutai najugaqaqatigiiffiup naliliutaanut akiligassaanullu, aningaasatigut inissisimaneranut angusaanullu eqqortumik takussutissiissapput.
Imm. 2. Naliliutinut akiligassanullu inissitsiviit akornanni imaluunniit aningaasartuutit isertitallu inissitsiviit akornanni illuatungiliisannginnissamik tunngavik najugaqaqatigiiffiup naatsorsuutinik saqqummiussinerani atorneqassaaq.
Imm. 3. Ukiumoortumik naatsorsuutini inissitsiviit nalilerneqassapput ilanngussaq 6-imi aalajangersumik tunngaviit naapertorlugit, pingaartumillu naliliutinut akiligassanullu initsitsiviit immikkuualuttortai immikkuutaarlugit nalilerneqassapput.§ 24. Ukiumoortumik naatsorsuutit kukkunersiuinermut uppernarsaatitallit aqutsisumit atsiorneqassapput ukiullu naatsorsuusiorfiusup naanerata kingorna kingusinnerpaamik qaammatit sisamat qaangiunneranni najugaqaqatigiiffimmut nassiunneqassallutik akuersissutigisassatut atsiugassatullu.
Imm. 2. Naatsorsuutit atsiorneqarsimasut, aqutsisup ukiumoortumik naatsorsuusiaasa akuerineqarnissaat najugaqaqatigiiffimmit itigartinneqarsimagaluarpalluunniit, inissianik piginnittumut nassiunneqassapput ukiup naatsorsuusiorfiusup naanerata kingorna kingusinnerpaamik qaammatit arfinillit qaangiunneranni.
Imm. 3. Naatsorsuutit inissianik piginnittumut nassiunneqarnerisa peqatigisaanik naatsorsuutit tamanit takuneqarsinnaalissapput.§ 25. Najugaqaqatigiiffiup ukiumoortumik naatsorsuutai inissianik piginnittup kukkunersiuisuanit avataaneersumit kukkunersiorneqassapput. Kukkunersiuineq pissaaq kukkunersiuinermi ileqqoq pitsaasoq naapertorlugu maleruagassallu makku mianeralugit, aammattaaq naatsorsuutitigut atortut isornartorsiorpalaartumik kukkunersiuisumit misissorneqassapput.
Imm. 2. Kukkunersiuisoq naatsorsuutitigut atortunik tamanik uninngasuutinillu tamanik misissuisinnaatitaavoq aammalu kukkunersiuinermi paasissutissanik tamanik pisariaqarsorisaminik tunineqarnissaminut ikiorneqarnissaminullu pisinnaatitaalluni.
Imm. 3. Kukkunersiusoq pisinnaatitaaffimminut, tak. imm. 2, itigartinneqaruni najugaqaqatigiiffiup ingerlanneqarnerani aqunneqarneraniluunniit eqqunngitsuliornernik paasisaqaruni, imaluunniit najugaqaqatigiiffiup akiliisinnaassuseqarnera aningaasatigullu pisussaaffimminik eqquutsitsisinnaassusia nalorninartoqartoq paasiguniuk erngerluni inissianik piginnittumut aamma Naalakkersuisunut nalunaaruteqassaaq.§ 26. Kukkunersiuisup kukkunersiuinermini kukkunersiuinermut ilitsersuut ilanngussaq 6-imi taaneqartoq malissavaa.
Imm. 2. Kukkunersiuisup naatsorsuutit uppernarsaasissavai kukkunersiuinermullu allattaaveqassalluni, tassani kukkunersiuisup kukkunersiuinermut atatillugu nalunaarutigissavaa ilanngussaq 6-imi immikkoortut ataasiakkaat oqaaseqaatissaqarfiunersut. Aammattaaq kukkunersiuisup inerniliinermut tapertaasumik paasissutissaasinnaasut taassavai aammalu aalajangiiffigigallakkanut erseqqinnerusumik itisileriffigineqartariaqartunut nassuiaateqarfigineqartariaqartunullu patsisaasut. Kukkunersiuisup nalunaarutigissavaa arlaannut atuumassuteqannginnissamik aalajangersakkat nalinginnaasut kukkunersiuisup eqquutsissimagai aammalu kukkunersiuinermini paasissutissat piumasarisimasani tamakkerlugit tigusimanerlugit.
Kapitali 9.
Attartornermut akiliutit aalajangersarneri§ 27. Najugaqaqatigiiffiup inissiaataani attartornermut akiliutit aalajangersarneqassapput taakku immikkut attartortoqarneranit attartornermit isertitaasinnaasut iluaqutigalugit naammassallutik najugaqaqatigiiffiup naatsorsuutigineqarsinnaasumik missingersuusiorneqarsimasumillu ingerlatsinermut aningaasartuutaanut, ilanngullugit peqqussutigineqartutut akileeqataassutissanut toqqortigassanullu piumasaqaataasunut aningaasartuutinut, matussutaasinnaasunngorlugit.
Imm. 2. Aningaasaliissutinit isertitaasinnaasut, aningaasaatit erniaat, toqqortikkat, akileeqqaarutit il.il. najugaqaqatigiiffimmut nakkartinneqassapput toqqorneqassallutillu najugaqaqatigiiffiup aningaasaataanut, toqqortigaanut il.il., tak. § 10.
Imm. 3. Najugaqaqatigiiffimmi nutaami siullermeersumik attartortitsinermi attartornermut akiliutissaq aalajangigaagallarsinnaavoq kingusinnerusukkullu, sanaartornermi aningaasartuutit inaarutaasumik naatsorsorneqareerpata, attartornermut akiliutit iluarsiivigineqarsinnaanerat ilisimatitsissutigineqassalluni.§ 28. Attartornermut akiliutit najugaqaqatigiiffimmi inissianut inissiat najugarineqarsinnaasortaasa angissusiat tunngavigalugu agguataarneqassapput.
Imm. 2. Imm. 1-imi aalajangersagaq atuutinngilaq akileeqataassutissanut, inissiamut ataatsimut angeqqatigiikkuutaarlugit agguaanneqartunut akileqquneqartunullu, tak. § 6, imm. 2, akileeqataassutinut agguataakkanut, tak. § 6, imm. 3, imaluunniit akitsuutinut, tak. § 6, imm. 4.
Imm. 3. Imm. 1-imi aalajangersagaq aamma atuutinngilaq najugaqaqatigiiffinnut katutsinneqarsimasunut imminnut naleqqiullutik angissusii aallaavigalugit akileeqataassutinik akileeqqusiffiusartunut, tak. § 3, imm. 3.
Imm. 4. Attartukkani, pitsanngoriaatinik il.il. attartornermut akiliutit qaffanneqarnissaannik piumasaqaatitaqarfiusuni attartortup tigusaani, attartukkami pineqartumi attartornermut akiliutip, tak. imm. 1, aamma ilagissavaa akileeqataassut aalajangersimasoq pitsanngoriaammut aningaasartuutinut naleqquttoq, taanna atorunnaassaaq piffissaq nalikilliliiffik naappat.
Kapitali 10.
Attartorunnaarneq§ 29. Attartortup attartukkani qimassavaa
1) attartornerup piffissaata aalajangikkap naaneratigut kingusinnerpaamillu piffissap isumaqatigiissuteqarfiusup naaneratigut
2) attartorneq attartornermik isumaqatigiissut naapertorlugu unioqqutitsinani atorunnaarsinneqarpat
3) sulisumut inissiamik attartorneq atorunnaarpat kingusinnerpaamillu atorfeqartitsinerup uninneratigut, imaluunniit
4) attartonermik isumaqatigiissut unioqqutitsinani atorunnaarsinneqarpat.
Imm. 2. Attartortup attartukkani qimassimanngippagu, tak. imm. 1, inissianik aqutsisup pisariaqanngitsumik kinguarsaanani attartortoq Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarnermik inatsisip kapitali 7-ia malillugu pinngitsaaliinikkut anisinniassavaa.
Imm. 3. Pinngitsaaliinikkut anisitsinissamik piumasaqaat, tak. imm. 2, nassiunneqassaaq politiinut inissiap inatsiseqarnikkut sumiiffiani ilanngunneqassappullu attartortoq anisinniarneqartoq pillugu paasissutissat pinngitsaaliinikkullu anisitsiniarnermut tunuliaqutaasut.
Imm. 4. Pinngitsaaliinikkut anisitsinermut immaqalu pequtit annissortinnerannut atatillugu aningaasartuutit najugaqaqatigiiffimmit aningaasartuutigineqassapput, aningaasartuutit inissianik aqutsisumut akilerneqassapput attartortuusimasumit akilersinniagassatut, tak. Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarnermik inatsisip kapitali 7-ia.§ 30. Attartorunnaarnermi, tak. § 29, inissianik aqutsisup anguniassavaa attartukkap attartorneeruttup sapinngisamik piaarnerpaamik attartorteqqinneqarnissaa najugaqaqatigiiffiup aningaasatigut annaasassai killilerniarlugit.
Kapitali 11.
Atuutilerfia ikaarsaariarnermilu aalajangersakkat§ 31. Nalunaarut atuutilerpoq ulloq 1. oktober 2002.
Imm. 2. Peqatigisaanik atorunnaarsinneqarpoq Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu inissiaataanni attartortittakkani ineqarnermut akiliutip naatsorsorneqartarnera pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 32, 17. august 2001-imeersoq.
Imm. 3. § 2-mi aamma kapitali 7-mi aalajangersakkat ukioq missingersuusiorfik 2004 aallartiffigalugu atuutsinneqassapput. Taamaattoq kapitali 8-mi aalajangersakkat naatsorsuutit ukiuanni 2002 aamma 2003-mi naatsorsuutinik saqqummiussinermut kukkunersiuinermullu atuutsinneqassapput, pisariaqartitsinerli malillugu atuutsitsinngitsoqarsinnaavoq, tassa ukiunut taakkununnga missingersuusiat suli maleruagassat makku naapertorlugit suliarineqanngimmata.
Imm. 4. Najugaqaqatigiiffiup inissianik piginnittumut aningaasatigut naammassisassai aammalu taarsigassarsiarititai isumannaarneqassapput, taamaalilluni najugaqaqatigiiffimmi aningaasaatinut tunngasut, ilanngullugit toqqortikkat akileeqqaarutillu, kingusinnerpaamik 31. december 2005-mi §§ 8-mi aamma 9-mi aalajangersakkanik eqquutsitsilersinneqassallutik.
Imm. 5. Najugaqaqatigiiffiup 31. december 2002-mi ingerlatsinermi amigartoorutigisimasinnaasai, ingerlatsinermi amigartoorutai katitat aammalu pisussaaffini naammassisinnaanngisai 1. januar 2008 nallertinnagu isumannaarneqareersimassapput.
Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 27. september 2002
Jørgen Wæver Johansen/
Jens K. Lyberth
Ilanngussaq 1 - 6 (pdf-format)